Miltä tulevaisuus näyttää?

Viimeisin teknologinen vallankumous on vienyt meidät kaikki mukanaan. Perinteiset työelämän rajalinjat häilyvät; organisaatiot muuttavat muotoaan; jopa itse työn käsitettä määritellään uudelleen. Kehityksen moottorina toimivat digitalisaatio ja globalisaatio, mutta kyse on jostain paljon syvemmästä, joka vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuuden työ on ja miten me kaikki työskentelemme, johdamme yritystä ja toimimme esimiehinä.

Yhteiskunnallisen muutoksen ytimessä on perustavanlaatuinen muutos ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, jonka teknologia mahdollistaa. Parhaimmillaan muutos tarkoittaa kasvavaa avoimuutta, läpinäkyvyyttä, uudenlaisia verkostoja ja yhteisöllistä oppimista. Pahimmillaan se tarkoittaa kollektiivisen harhan ja ryhmäajattelun ongelmia, kasvavaa polarisaatiota sekä yhteiskunnallisen vakauden ja demokratian heikkenemistä.

Astu peremmälle. Haasta itsesi ajattelemaan ja kyseenalaistamaan. Tutki testin avulla tarkemmin, mitä valmiuksia ja taitoja menestyvät yksilöt ja organisaatiot tarvitsevat huomisen työelämässä – jo tänään.

Jos luulet, että digitalisaatio ei muuta sinun työtäsi tai organisaatiosi toiminnan perusteita, se ei vain vielä ole tehnyt sitä. Jos luulet, että digitalisaatiossa on kyse vain helpommasta tavasta varata lentoliput, et ole kuullut kaikkea.

Lue lisää +

Taustatiedot

2000-luvun alkuvuosina digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio ja globalisaatio valtasivat maailman – vaikka emme edes huomanneet sitä. Nyt muutosta ei kukaan voi olla huomaamatta. Internet-sana on lähes hävinnyt arkikeskusteluista, koska sitä ei enää edes muisteta mainita. Kaiken jatkuva yhteys kaikkeen on niin arkipäivää, että hädin tuskin tajuamme sen teknologisen muutoksen laajuutta, joka tapahtui ympärillämme vain muutaman vuoden aikana.

Kun tieto, pääomat ja vihdoin jopa työ alkoivat kulkea reaaliajassa ympäri maapallon, luulimme, että kyse oli vain trendikkäistä some-sovelluksista tai helpommasta tavasta varata lentoliput. Ei ollut. Kyse oli jostain, joka pyyhkäisi kokonaisia liiketoiminnan aloja olemattomiin ennen kuin kymmeniä vuosia hallinneet yritykset edes tajusivat, mitä oli tapahtunut. Kyse oli jostain, joka avasi pienillekin toimijoille yhtäkkiä uusia mahdollisuuksia maailmanvalloitukseen; jostain, jonka myötä keskisuomalainen pienyrittäjä huomasi eräänä päivänä kilpailevansa intialaisen startupin kanssa – tai tekevänsä tämän kanssa yhteistyötä.

Tulevaisuus

Viimeisin teknologinen vallankumous on vienyt meidät kaikki mukanaan, eikä se ole vieläkään päättynyt. Jos vielä luulet, että digitalisaatio ei muuta työtäsi tai vaikuta juuri sinun yrityksesi toimintaan, olet erehtynyt. Muutoksen ydin on kuitenkin teknologian tuoma muutos ihmisten vuorovaikutuksessa – siinä, miten toimimme yhdessä niin omissa työyhteisöissämme kuin globaaleissa, ajasta ja paikasta riippumattomissa verkostoissa.

Automatisaatio ja robotisaatio ovat vallanneet maailmaa kiihtyvällä vauhdilla. Yritykset ja organisaatiot hyödyntävät automaatiota ja tekoälyä rutiininomaisesti myös asiantuntijatehtävissä. Koneet tekevät enemmän ihmisten töitä, mutta toisin kuin moni odotti, ihmisten tekemä työ ei ole vähentynyt. Se on vain muuttunut, usein radikaalisti. Teknologiataitojen lisäksi kyky hahmottaa monimutkaisia teknisiä ja sosiaalisia järjestelmiä on noussut keskeiseksi työelämän menestystekijäksi.

Tietotyötäkin voi automatisoida

Kaikki työ, jonka voi kuvata algoritmilla automatisoidaan ennen pitkää. Koneäly on levittäytynyt menestyksekkäästi muun muassa taloushallintoon ja lääketieteeseen. Kaukoistaminen on jo arkikieltä, ja etänä voi tehdä ja tuottaa yhä enemmän paitsi asiantuntijatyötä, myös tuotannollisia töitä. Putkimiestä ei kuitenkaan voi ulkoistaa Bangaloreen – vai voiko?

Keinoäly auttaa työn ja työntekijöiden löytämisessä

Takavuosien varovaisen alun jälkeen keinoälyä käytetään jo rutiininomaisesti myös työnhakuprosessin tukena. Yritysten rekrytointisovellukset haravoivat automaattisesti hakijamassasta lupaavimmat kandidaatit automaattisesti, analysoivat tämän soveltuvuutta tehtävään ja antavat suosituksia valintaprosessin tueksi. Toisaalta markkinoille on tullut työnhakijan etuja ajavia palveluita jotka lupaavat optimoida tämän profiilit ja online-näkyvyyden mahdollisimman houkutteleviksi.

Internet on uusi CV:si

Takavuosien naiivi hakukoneoptimointi on jäänyt unholaan aikoja sitten. Sosiaalisen median profiilit ja verkkonäkyvyys ovat merkittävässä asemassa työtä haettaessa niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Paperista CV:tä kysyy yhä harvempi.

Robotit tulevat pienyrityksiin

Tylsät, yksitoikkoiset ja vaaralliset työt hoituvat koneiden tekeminä, ja robotisaatio on tullut kustannustasoltaan myös keskiverto-pienyrittäjän ulottuville. Yhteistyörobotit, eli teollisuusrobotit, jotka kykenevät turvalliseen yhteistyöhön ihmisen kanssa ovat jo arkipäivää.

Sulje -

Perinteiset työelämän rajalinjat ovat käyneet häilyviksi. Lainsäädäntö pysyy hädin tuskin tilanteen tasalla; niin yksilön kuin yritysmaailman edunvalvonta muuttuu. Sekä työntekijöiden että työnantajapuolen edunvalvontajärjestöt joutuvat hakemaan paikkaansa ja löytämään uusia rooleja, joiden kautta tukea jäsenistöään.

Lue lisää +

Taustatiedot

Teknologisen muutoksen lisäksi yhteiskunnan rakenteet eivät ole entisensä. 1970-luvulla syntyneet ja sitä vanhemmat muistelevat edelleen aikaa, jolloin oli normaalia olla vakituisessa työsuhteessa. Maailma oli silloin niin paljon yksinkertaisempi. Oli työntekijä ja työnantaja, ja näiden edut olivat joskus linjassa keskenään, joskus ristiriidassa. Oli selvää, missä rajalinjat kulkivat, kuka yritti hyötyä kenestäkin, kenen leipää söit, ja kenen taistelua taistelit.

Globalisaatio kaivoi maan tämän kaiken alta, ja Internetin päälle syntynyt neljäs teollinen vallankumous naulasi viimeisen naulan varmojen työurien ja yksiselitteisen työelämän arkkuun. Toisaalta ihmisten tarve mielekkääseen työhön ja hyvinvointiin ei ole muuttunut mihinkään. Yritysten tavoitteena on edelleen tuottaa lisäarvoa omistajilleen, ja yhteiskunnan perustarve on mahdollistaa hallittuja rakenteellisia muutoksia. Kun keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehittyvät nopeasti, myös työelämän edunvalvonta muuttuu.

Tulevaisuus

Työelämän pohjimmainen kilpailuasetelma ei ole enää työntekijän ja työnantajan välillä, vaan molempien osapuolten ja toisella puolella maailmaa sijaitsevien kilpailijoiden välillä. Työntekijän etujen valvominen vaatii uusia malleja, kun jopa työn ja työpaikan käsitteet ovat käyneet vaikeiksi määritellä.

Edunvalvontajärjestöjen keskeisin tehtävä ei ole enää vain työmarkkinaosapuolten etujen valvominen neuvotteluissa, vaan myös jäsentensä tukeminen niin, että nämä pysyvät kehityksessä mukana ja säilyttävät kilpailukykynsä.

Paikallinen sopiminen yleistyy

Työn luonne ja jopa itse työn käsite ovat muuttuneet merkittävästi. Yhteiskunnan rakenteilla – niin lainsäädännöllä kuin edunvalvonnalla – on vaikeuksia pysyä kehityksessä mukana. Työehtosopimusten merkitys on vähentynyt, eivätkä tätä kehitystä ole ajaneet pelkästään työnantajat, vaan myös työn tekijät. Paikallinen sopiminen on arkipäivää useimmilla elinkeinotoiminnan aloilla, ja sen hallitseminen edellyttää uusia valmiuksia niin työntekijöiltä kuin organisaatioiltakin.

Työnantajasta mahdollistajaksi

Työnantajan rooli muuttuu. Yrityksen edunvalvojan asemesta työnantaja on yhä useammin työn tekemisen mahdollistaja, palvelun tilaaja, tai partneri samassa yhteistyöverkostossa työn tekijän kanssa. On yhä vaikeampi määritellä, kenen edut ovat milloinkin yhteneväiset tai vastakkaiset.

Edunvalvonnalle uusi rooli

Edunvalvontajärjestöjen merkitys niiden perinteisessä roolissa vähentyy menneisiin vuosikymmeniin verrattuna, ja työelämän muutosten myötä nousee esiin uusia tarpeita. Monet ammattiliitot onnistuvat uudistamaan itsensä ja löytämään uuden roolin paitsi edunvalvojina, myös ammatillisten verkosto- ja tukipalveluiden tarjoajina.

Lainsäädäntö laahaa perässä

Työelämän lainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu pontevasti vastaamaan uustyön vaatimuksiin. Silti suuri osa yrittäjistä ja työnantajista kokee, että säädökset eivät edelleenkään vastaa todellisuutta. Työajan aiempaa suurempi jousto – molempiin suuntiin – on olennainen tekijä niin yritysten kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Työelämän toimintatapojen ja rakenteiden muutoksiin vaikuttavat osaltaan koko yhteiskuntaan vaikuttavat kilpailukykysopimukset, mutta suurimmaksi osaksi ne syntyvät orgaanisesti osana globalisoituneen ja digitalisoituneen maailmantalouden laajempaa kehitystä.

Asiantuntijayrittäjyys ei vaadi pääomia

Yhä useampi asiantuntija löytää elannon yrittäjänä, omistamatta ainoatakaan konetta tai neliömetriäkään toimitilaa. Yrityksen infrastruktuuriin tarvittavat investoinnit eivät ole paljoakaan suuremmat kuin kannettavan tietokoneen ja 6G-mobiiliyhteyden hinta.

Eläkeläisyys on vanhanaikaista

Keskimääräiset työurat pidentyvät, mutta tämä ei ole seurausta mistään valtiovallan toimenpiteistä, joita 2010-luvun lopulla tehtiin kansantalouden tuottavuuden parantamiseksi. Samalla kuin työn muodot käyvät joustavammiksi, myös eläkeiän raja on hämärtynyt. Yhä harvempi yli 65-vuotias kokee itse kuuluvansa kategoriaan nimeltä ”eläkeläinen”. Seniorit tekevät yhä enemmän työtä, mutta työn määrän voi valita itselleen sopivaksi.

Sulje -

Perinteinen vakituinen työsuhde on yhä useammalle historiallinen kuriositeetti. Yrittämisen, työnteon, projektien ja työsuhteiden määritelmät häilyvät. Menestyjät pystyvät valikoimaan työpaikkansa ja työntekijänsä; haasteeksi nousevat yhteisen toimintakulttuurin luominen ja osaajien sitouttaminen organisaatioon.

Lue lisää +

Taustatiedot

Projektityö, erilaiset ansiotyömuodot, jakamis- ja vaihdantatalous ovat muodostuneet itsestäänselvyyksiksi, ainakin vasta työelämään valmistuneelle nuorelle sukupolvelle. Vanhempien ja isovanhempien kertomukset elämänmittaisista työurista saman yrityksen palveluksessa ovat yhtä kaukaisia kuin vaarin sotamuistelot edelliselle sukupolvelle. Pakkoyrittäjyydestä puhuttiin vielä silloin, kun uusien työskentelymallien tarve oli jo käynyt selväksi useimmille, mutta oli vielä jotenkin huomionarvoista, että henkilö möi työtään oman yrityksen kautta eikä palkattuna työntekijänä.

Tulevaisuus

Työn myyminen ja ostaminen erilaisten palveluiden ja alustojen kautta on jo itsestäänselvyys. Uberisaatio on levittäytynyt paitsi logistiikkaan, myös muualle elinkeinoelämään. Jaetun, hajautetun kapasiteetin liiketoimintalogiikkaa hyödynnetään myös tietotyön aloilla.

Oman työn managerit

Ennen ammatti ja titteli määrittelivät henkilön statuksen ja roolin niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Nykyään on aivan normaalia olla samanaikaisesti palkkatyöläinen, opiskelija ja yrittäjä. Elanto tulee monista lähteistä, projektimuotoisen työskentelyn osuus kasvaa, ja jokaisesta on tullut oman työnsä manageri. Yrittäjyys on varteenotettava ja arkipäiväinen vaihtoehto, joko omasta valinnasta tai olosuhteiden pakosta.

Miten varmistan, että säilytän kilpailukykyni?

Menestyvät tekijät pystyvät valikoimaan työnantajansa, ja parhailla yrityksillä on varaa poimia tekijöistä vain parhaat. Esimiestyön merkitys ja arvostus kasvaa. Toisaalta nopeasti muuttuvassa maailmassa haasteeksi nousee monipuolisen osaamisen varmistaminen niin työntekijän kuin yrityksen näkökulmasta.

Kohti itseohjautuvia organisaatioita

Jo 2010-luvun lopulla nähtiin menestyviä satojen työntekijöiden yrityksiä, joissa ei ollut yhtään esimiestä. Ainakin tietopohjaisissa asiantuntijatehtävissä organisaatiot muuttuvat yhä epähierarkkisemmiksi ja itseohjautuvammiksi. Toisaalta perinteisiä hierarkioita tarvitaan varmasti monilla eri yhteiskunnan aloilla. Menestyvät hybridiorganisaatiot voivat parhaimmillaan hyödyntää molempien toimintamallien vahvuudet – vankan ja tiukasti järjestetyn infrastruktuurin tukemassa pieniä, itseohjautuvia asiantuntijatiimejä, joilla on vastuu sekä työstään että tuloksistaan.

Eriarvoistuminen tuo haasteita

Uustyö mahdollistaa monipuolisemmat, yksilöllisemmät ja joustavat urapolut, mutta toisaalta se tekee yhteiskunnasta myös entistä kahtiajakautuneemman. Toisilla on liikaa töitä, toisilla taas liian vähän. Jotkut voivat valita työnantajansa ja työntekijänsä, toiset kamppailevat elantonsa ansaitsemiseksi. Yhteiskunnan keskeisiä haasteita on pystyä kollektiivisesti ja vastuullisesti vastaamaan tähän muutokseen.

Pätkätyö on uusi normityö

”Työttömyysperiodien” stigma ansioluettelossa on vähentynyt, ja pysyvien työjaksojen välisiä kausia osataan jo hyödyntää ammatilliseen kehittymiseen. Lyhyistä projektitöistä ketjutettu CV ei ole enää rasite, vaan monilla aloilla jopa työnhakuvaltti. Ansioluettelossa ei enää odoteta itsestäänselvyytenä vuosien tai vuosikymmenien pituisia työrupeamia saman työnantajan palveluksessa. Toisaalta organisaatiolle haasteeksi nousee se, miten säilyttää osaavat tekijät palveluksessaan niin pitkään, että todellista osaamista ehtii karttua.

Joukkovoima jakautuu epätasaisesti

Talouskasvun, uusien yritystoiminnan mallien ja verkottuneen maailmantalouden varjopuolena on käynyt selväksi, että kaikille ei riitä työtä – tai ainakaan maksajia sille. Online-pohjaisten joukkoistamispalveluiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti 2010-luvun varovaisesta alusta. Yritykset voivat kilpailuttaa töitään ja projektejaan maailmanlaajuisella tekijäjoukolla, ja valita (sekä ostaa) vain parhaat tuotokset kymmenen, sadan tai tuhannen ehdokkaan joukosta. Kiinnostavaksi asian tekee se, että työn tilaajan ja tarjoajan edut ja ansaintalogiikat ovat toisaalta yhteneväiset, toisaalta rajun epäsymmetriset. Yksittäinen tekijä voi crowdsourcingin ansiosta saada työnsä myytyä vaikka toiselle puolelle maailmaa, mutta yritys voi teettää työn kymmeniä tai satoja kertoja, ja maksaa vain parhaalle.

Ihminen ei ole korvattavissa

Tietotyön voittokulun vastatrendiksi on noussut uusi käsite, tunnetyö. Samalla kun teknologiataidoista on tullut kansalaistaitoja, empatian merkitys työelämässä on – yllättävää kyllä – kasvanut. Nykyään työ perustuu pysyvien työsuhteiden ja hierarkkisten organisaatiomallien asemesta yhä useammin joustaviin ja jatkuvasti eläviin verkostoihin, joissa niin työntekijän kuin yrittäjänkin menestyksen ratkaisevat paitsi työn laatu, myös kyky toimia muiden ihmisten kanssa.

    

Sulje -

On yhä vaikeampi sanoa yksiselitteisesti, missä olet töissä, tai keitä yrityksessäsi työskentelee. Luottamus on kovinta valuuttaa työmarkkinoilla. Menestyksesi ratkaisee kyky tehdä nopeasti itsestäsi täysivaltainen jäsen viimeisimmässä virtuaaliheimossasi – tai luoda ja johtaa näitä yhteisöjä työn tarpeiden mukaan.

Lue lisää +

Taustatiedot

Työelämä oli ennen kuin Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelutiski: Toisella puolella oli työntekijä, toisella työnantaja, ja rajapinnassa asiointiin tutun ja turvallisen kaavan mukaan. Oli työkaverit, vapaa-ajan kaverit, uraputki ja harrastukset. Oli esimies, esimiehen esimies, keskijohto ja johtoryhmä. Oli itsestään selvää kysyä “missä olet töissä”, ja olettaa saavansa kysymykseen tyhjentävän parin sanan vastauksen.

Tulevaisuus

Työ ja yrittäminen perustuvat yhä enemmän verkostoihin – joustavasti kehittyviin ja jatkuvasti eläviin yhteyksiin, joissa luottamus on kovinta valuuttaa, ja joissa työ ja tekijät yhä harvemmin löytävät itsensä perinteisten hakukanavien kautta. Oman osaamisen jakaminen ja muilta oppiminen on yhä tärkeämpää. Koulutus ei ole käynyt merkityksettömäksi, mutta todelliset näytöt löytyvät tekemisen kulttuurista, työn jäljestä ja vertaisverkoston sekä asiakkaiden suosituksista.

Verkottuvia virtuaaliheimoja

Uustyöelämässä parhaat asiantuntijat ja yrittäjät verkottuvat todella nopeasti, myös globaalisti. Tiimejä ja ekosysteemejä rakennetaan reaaliajassa, ja menestyksen ratkaisee se, miten nopeasti ja laadukkaasti pystyt paitsi vastaamaan asiakkaan tarpeeseen, myös integroimaan itsesi viimeisimpään virtuaaliseen heimoosi, jota ei viikko sitten ollut vielä olemassakaan. Organisaatioiden on osattava asennoitua työn järjestämiseen uudella tavoin, kun kaikki tiimin jäsenet eivät enää ole automaattisesti samassa paikassa samaan aikaan.

Työkaveria ei jätetä

Työyhteisöt muuttuvat ja vaihtuvat jatkuvasti. Yhä harvempi työskentelee perinteisessä työpaikassa, vakituisessa palkkatyösuhteessa ja kiinteällä työajalla. Työtä tehdään yhä useammin muualla kuin työnantajan tiloissa. Virtuaalitodellisuus (VR/AR) on jo arkipäivää tiimityön välineenä, mutta toisaalta tietyt perusasiat eivät muutu. Ihminen kaipaa edelleen ihmisiä ympärilleen, ja työn kiinnostavuus ja hyvät työyhteisöt menevät edelleen rahan edelle työssä ensisijaisesti motivoivina tekijöinä. Etätyön mahdollisuuksien hyödyntäminen ja hajautettujen tiimien hallinta kuuluvu organisaatioilta itsestäänselvästi edellytettäviin perustaitoihin.

Sitouttamista sirpaletyössä

Osaavimmille tekijöille ja yrittäjille uustyöelämä tarjoaa lisää liikkumisen ja valinnan vapautta. Työtä tehdään vain kivojen ihmisten kansa, mutta tämä luksus ei ole kaikille mahdollista. Samalla kun työn tekijän haasteeksi (mutta myös mahdollisuudeksi) on noussut työsuhteiden ja toimeksiantojen fragmentaarisuus, yrittäjät kamppailevat sen kanssa, miten houkutella ja pitää mukana parhaat osaajat. Kun sitoutumisen palkintona ei välttämättä enää ole elämänmittainen työura saman firman palveluksessa, motivaatio ja me-henki on osattava luoda muilla keinoin.

Työajan raja hämärtyy

Työaikojen ja työsuhteiden käydessä yhä joustavammiksi myös tapamme hahmottaa ajankäyttöämme on muuttunut. Elämä ei enää jakaudu siististi työhön ja vapaa-aikaan. Sitä mukaa kun työ on käynyt yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomaksi, myös työn ja muun elämän raja-aidat ovat käyneet häilyviksi. Töissä ollaan myös ”vapaa-ajan minänä”, ja toisaalta myös työnantajat löytävät yhä useammin oikeat henkilöt tehtäviinsä muualta kuin perinteisten työnhakukanavien kautta. Organisaatioiden on osattava nähdä tämä muutos uhan asemesta mahdollisuutena. Toisaalta ajankäytön muutos aiheuttaa haasteitakin: Loppuunpalaminen, univaikeudet ja stressin aiheuttama sairastuminen lisääntyvät. Työntekijän on osattava itse säädellä työnteon määrää ja sen suhdetta vapaa-aikaan, ja työnantajan on osattava antaa työkaluja sekä tukea tähän.

Sulje -

Ainoa pysyvä asia on muutos. Onnellisten ja tuotteliaiden työurien ytimessä ovat itsetuntemus, motivaatio ja uudistumiskyky. Mikä minua innostaa? Mitä osaan ja minkälaista lisäarvoa voin osaamisellani tuottaa? Mitä olen oppinut työtehtävissäni ja mitä haluan oppia tulevaisuudessa? Nämä kysymykset ovat keskeisiä jokaiselle.

Työyhteisössä yhteisten arvojen tärkeys korostuu niin työntekijälle kuin organisaatiollekin. Työtä tehdään myös muista motivaatioista kuin rahan takia – jos pystyy. Työnantajan tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia kehittymiselle, mutta jokaisen on itse otettava vastuu oman osaamisensa jatkuvasta uudistamisesta omien työuratavoitteiden suuntaisesti.

Lue lisää +

Taustatiedot

Epävarmuuden ja kompleksisuuden aika edellyttää niin työntekijältä kuin yritykseltä jatkuvaa uudelleenorientoitumista ja muuntautumiskykyä. Itsensä johtaminen korostuu; kukaan ei enää ole kaitsemassa sinua uraputken läpi, eikä kukaan kerro, mihin uuteen markkinamurrokseen yrityksesi pitää kyetä vastaamaan vuoden, puolen vuoden tai kahden kuukauden kuluttua. Kukaan muu ei myöskään voi kantaa vastuuta jaksamisestasi. Kukaan muu kuin sinä itse ei voi tuntea osaamistasi ja miten se on karttunut työssä, verkostoissa, lukemalla ja muodollisen koulutuksen kautta. Sinun itse on myös määriteltävä minne haluat olla osaamisesi kanssa matkalla ja millä keinoilla osaamistasi jatkuvasti uudistat.

Koulutus ei enää ole yksi putki työuran alussa, vaan oppiminen limittyy pitkin koko työuraa. Formaalilla koulutuksella on edelleen merkittävä rooli ja useissa tehtävissä laadukas peruskoulutus on välttämätön perusedellytys. Oppimisen tavat kuitenkin muuttuvat voimakkaasti ja jatkuvan uudistumisen merkitys korostuu. Kaikkein keskeisimmäksi nousee työntekijän kyvykkyys työn ja asiantuntijaverkostojen kautta tapahtuvaan jatkuvaan oppimiseen. Oppisisältöjä on tarjolla vapaasti verkossa maailman parhaimmilta osaajilta ja oppilaitoksilta. Online-kurssien ja videotutoriaalien avulla voi kartuttaa osaamistaan tavalla, joka olisi ollut käsittämätöntä vuosikymmen tai kaksi sitten. Kahdenkymmenen dollarin kuukausimaksuilla – tai jopa ilmaiseksi – voi monilla aloilla kouluttaa itsestään kelpo ammattilaisen, jos vain motivaatiota itseopiskeluun riittää.

Tulevaisuus

Työntekijän näkökulmasta töiden ja toimeksiantojen palapeli aiheuttaa epävarmuutta. Ajankuvaa määrittää myös pelko. Olenko jo pudonnut kelkasta? Miten varmistan oman osaamiseni säilymisen? Jatkuvasti pitäisi oppia lisää, mutta millä ajalla?

Toisaalta kaikki tämä epämääräisyys on myös tehnyt työntekijän aseman kummallisella tavalla myös vakaammaksi – vaikka se ei tunnu siltä. Perinteinen vakituinen työsuhde näyttäytyy edelleen jonkinlaisena työelämän Eedeninä, kadotettuna paratiisina, jossa olimme turvassa. Turvallisuus voi kuitenkin olla näennäistä; tarvitaan vain yhdet YT-neuvottelut, ja vakituiseen työsuhteeseensa tuudittautunut työntekijä on tyhjän päällä vailla varasuunnitelmaa. Epämääräisten pätkätöiden ansiopalapeli voi olla turvallisempi, koska elanto ei ole kiinni yhden työnantajan tai asiakkaan menestyksestä – tai kaatumisesta.

Yrityksen näkökulmasta tärkeintä on varmistaa, että sillä on nyt ja tulevaisuudessa käytettävissä tarvittava osaaminen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Osaaminen voi olla organisaation sisällä, verkostoissa, tai molemmissa. Osaamisen johtamisen kyvykkyydessä ja systemaattisuudessa on monissa organisaatioissa paljon tehtävää.

Luokkajaot uusiksi

Uustyö on tuonut mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia, mutta se on myös luonut uutta eriarvoisuutta. Yhteiskunta jakautuu kahtia, mutta ei perinteisten yhteiskuntaluokkien tai työelämäroolien mukaan. Kun ennustettavuuden aikajana lähenee nollaa, osaavat pärjäävät, mutta ne, joilla ei ole valmiuksia reagoida ajan vaatimuksiin putoavat loukkuihin. Raadollinen totuus on, että (vain) parhailla on varaa valita, puhuttiinpa sitten työntekijöistä tai yrityksistä. Kun kelkasta kerran putoaa, ei mukaan pääse enää kovin helposti.

Nuorten jaksaminen kovilla

Uupumus on nuorten uusi kansalaistauti. Monet lukiolaiset ovat burnoutissa jo ennen ensimmäisiä pääsykokeitaan. Jokainen voi olla oma brändinsä, mutta tämä on kova vaatimus nuorelle ihmiselle. Jotkut solahtavat uuteen maailmanjärjestykseen luontevasti kuin kalat vedessä, toiset jäävät rannalle. Vastuu työelämässä pärjäämisestä ja jaksamisesta siirtyy yhä enemmän yksilölle, mutta yksilö ei saa jäädä yksin. Tämä on merkittävä haaste paitsi työyhteisöille, myös yhteiskunnalle laajemmin.

Oppia ikä kaikki

Kun jatkuva oppiminen käy yhä tärkeämmäksi, myös opiskelutaitojen merkitys kasvaa. Keskeisiin työurataitoihin kuuluu kyky määritellä oma osaamisensa ja valita kuhunkin tilanteeseen parhaat keinot sen kehittämiseen. Osaamisen kehittymistä on tärkeää myös dokumentoida, jotta sitä pystyy osoittamaan esimerkiksi työnhakutilanteessa. Työnteko on samalla oppimista, mutta osaamisen määrätietoinen kehittäminen ja formaali jatkokoulutus vaativat aikaa. Sopivan ajan löytäminen tälle on vaikeaa osana jatkuvan suorittamisen arkista hullunmyllyä.

Arvojen merkitys korostuu

Työtä tehdään edelleen rahan takia, mutta toisaalta arvot ovat yhä tärkeämpiä. Työn täytyy vastata omaa arvomaailmaa – mikäli on varaa valita työnsä. Epävarmuuden ajassa omien arvojen merkitys korostuu ja omien arvojen mukaan toimiminen tukee jaksamista, valintatilanteissa toimimista ja oman elämän viemistä haluttuun suuntaan.

Sulje -